Koko kylän

risteyskohta

twa_vanha_kuva.jpg

Turengin Wanhan Aseman tarina

 

Turengin asemarakennus on maamme vanhin säilynyt puurakenteinen asema. Se valmistui vuonna 1862 Suomen ensimmäiselle rataosuudelle Helsinki–Hämeenlinna, joka avattiin juhlallisesti 31. tammikuuta 1862. Rautatietä ryhdyttiin rakentamaan Suomeen tsaari Aleksanteri II käskystä, ja sen tärkeimpiä tavoitteita oli yhdistää Tampere Itämereen, jotta teollisuuskaupungista saataisiin rahtia liikkeelle entistä kätevämmin. Turengista suunniteltiin risteysasemaa tulevalle Pietarin radalle, mutta tärkeä tehtävä lankesi lopulta Riihimäelle.

Aseman suunnittelusta vastasi lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä. Asemarakennus oli alunperin tarkoitus rakentaa tiilistä, mutta kustannussyistä materiaali vaihdettiin. Puinen asemarakennus on yhä lähes alkuperäiskunnossa katolta purettua tornia lukuunottamatta. Turenki onkin ainoa rataosuutensa asemista, joissa alkuperäinen laiturikatos on yhä paikallaan.

Koska aseman rakentaminen sattui ajallisesti tyylilliseen taitekohtaan, on Turenginkin asemarakennus epäsymmetrinen kokoelma useita tyylisuuntauksia. Sveitsiläistyyli näkyy koristeellisuutena, kuisti henkii huvilatyyliä ja tornirakenne oli goottilaisuutta parhaimmillaan. Lopputulos on runsas, mielenkiintoinen ja kaunis kokonaisuus, jonka yksityiskohtia silmäilee mielellään aina uudelleen ja uudelleen. Uniikin historiansa vuoksi Turengin asema kuuluu Museoviraston, Ratahallintokeskuksen ja Ympäristöministeriön yhteisen suojeluohjelman piiriin.

VR täyttää pyöreitä vuosia. Väki odottaa juhlajunaa asemalla.

Asema on kautta aikojen toiminut kyläläisten tärkeänä kokoontumispaikkana ja porttina maailmalle. Henkilöliikenteen ohella raiteita pitkin kulki myös tavaraa. Kun autot ja tiet olivat vielä vaatimattomia, oma asema oli elintärkeä paikallisille yrityksille. Turengin asemalla juniin lastattiin vuosien varrella mm. viljaa, puutavaraa, sokeria (vuoden 1948 jälkeen) sekä radan varrelta Janakkalasta viinatehtaan tuotteita. Myös Posti toimi asemalla vuosina 1888–1964.

Vaikka Turengin kylä rakennettiin aseman ympärille, ajan kuluessa aseman käyttö väheni ja lopulta se suljettiin vuonna 1995. Tämän jälkeen sen tiloja hyödynnettiin mm. Janakkalan mieskuoron harjoituspaikkana. Vuonna 2008 asemarakennus sai uudet omistajat Mikko Sammon ja Marja-Liisa Jäntin, jotka korjasivat ja restauroivat rakennuksen huolellisesti rakennusteknisen pääsuunnittelijan arkkitehti Kasper Järnefeltin johdolla ja ryhtyivät pitämään sen tiloissa ravintolatoimintaa.

Remontin yhteydessä paljastui huoneiden seiniltä useita tapettikerroksia, parhaimmillaan jopa yhdeksän! Jotta myös tulevat polvet pääsevät kurkkaamaan rakennuksen sisustushistoriaan, jätettiin vanhat tapetit paikoilleen uusien Pihlgren & Ritola -perinnetapettien alle. Museovirasto arvioi alakerran puolipanelien ilmestyneen joitain vuosia tai vuosikymmeniä rakennuksen valmistumisen jälkeen, kun odotussalien tapettien on todettu kuluvan käytössä. Ne ovat joka tapauksessa ehtineet seurata aseman elämää yli 100 vuotta.

Asemarakennuksen upeat ikkunat muodostuvat yli 1500:sta ikkunaruudusta, joista valtaosa on alkuperäisiä ja rikkoutuneiden paikalle päivitetyt ruudut ns. vanhaa lasia. Aseman 15 kaakeliuunista 12 on alkuperäisiä. Uunit ja hormit tarkastettiin ja kunnostettiin ja suurimpaan osaan asennettiin maakaasupolttimet restauroinnin aikana.

Taksit Turengin asemalla.

Pääsisäänkäynnin portaat ja katos uusittiin laiturikatoksen hengessä vuona 2009. Mikä ennen oli lastitilaa on nyt aulaa ja mikä odotustilaa sekä lipunmyyntipaikkaa palvelee nyt kahvilamme salina. Matkatavaroiden vastaanottoluukku on säilytetty muistoksi aseman kulta-ajoista. Pääsisäänkäynnin yhteydessä oleva kellari vuodelta 1880 pitää sisällään myös tulisijan, jolla kellaria lämmitettiin kylmimpinä talvikuukausina. Kellaritilan takana olevassa rakennuksessa asui asemamies perheineen aina vuodesta 1928 lähtien.

Joulukuussa 2018 Sirén yhtiöt ostivat rakennuksen ja konseptoivat Turengin Wanhan Aseman uuteen loistoon. Nykyään asemalla pysähtyy päivittäin noin 10 junaa niin Helsingin kuin Tampereen suuntaan, asemalla palvelee anniskelukahvila ja rakennuksen puitteissa järjestetään monenlaisia yksityisiä ja yleisiä tapahtumia.

Mihin suuntaan sinä haluaisit Turengin Wanhan Aseman tarinaa viedä?

Kuvat:
Janakkala-Seuran arkisto / Foto Hevonoja

Tekstilähteet:
Aulis J. Alanen, Liikenne ja kulkuväylät vuoden 1860 jälkeen. Hämeen historia IV:I. 
Pekka Laurila, Turengin asemarakennus. Arkkitehti 1962/4. 
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. 
Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984. 
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). 
Sinikka Joutsalmi: Juna ajaa ohi. Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö ja Museovirasto 2001. 
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. 
Teija Ahola, Rakennusinventointi – Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan kunta 2005.